lauantai 11. lokakuuta 2014

Musiikista sykkeen mä suoniini saan

”…Tilaan vie se melkein mut painottomaan.”

Kuuntelen musiikkia harva se päivä. Avokonttorityössä kuulokkeista raikaa YleX tai Radio Rock ja samaiset kanavat ovat soitossa myös autoradiossa sekä kännykässä kävelyn aikana. Ruokaa laittaessa on mukavaa nauttia vaikkapa kaiuttimiin viritellystä ulkomaisesta nettiradiosta.

Liikkuessa käytän musiikkia vaihtelevasti. Pyöräillessä musiikinkuuntelu on liian suuri turvallisuusriski, mutta vedenkestävällä mp3-soittimella voisi harkita halliuintiharjoitteluun taustaäänimattoa. Juostessa musiikki on hyvää seuraa etenkin pitkillä lenkeillä. Varsinkin radiojuontajien puhetta kuunnellessa aika tuntuu kuluvan nopeasti.

Parhaimmillaan musiikki tuo lisäpuhtia lenkkiin. Jos kappaleet ovat riittävän nopeita ja keskenään samantempoisia, musiikki voi lisäksi auttaa pitämään yllä sopivan tiheää askellusrytmiä. Kisakäytössä musiikki saattaa kuitenkin haitata muiden juoksijoiden huomioimista ja tuttujen kannustus matkan varrella voi mennä napit korvissa juostessa ohisektorille.


iPod Nano, mittakaavan antava aski, iPod Shuffle.

Käytän lenkkeillessä vaihtelevasti kahta Applen musiikkisoitinta ja Samsungin Galaxy S3 –kännykkää. Jälkimmäinen vaatii kokonsa vuoksi Spi-beltin tai takintaskun mukanakantamiseen. iPod Nano sujahtaa pieneenkin juoksutrikoontaskuun ja Shufflen voi napsauttaa klipsillä kiinni vaikka paidan reunaan. Shuffle tarjoaa vain nimensä mukaisen kappaleiden satunnaisen soittojärjestyksen, isoveliversiolla on mahdollista myös radion kuuntelu ja soittolistojen teko. Puhelimen musiikkiekstraominaisuus on Spotify.

Musiikkikappaleista jää itselleni helposti mieleen tietty paikka, tunne tai tilanne. Tässä esimerkkejä viime vuosien liikuntamusiikkimuistoista:

  • Ensimmäisellä puolimaratonilla minulla ei ollut mukana musiikkisoitinta ja matka tuntui pitkäveteiseltä. Jossain vaiheessa huomasin edessä juoksevalla One Way –merkkisen takin. Saman tien päässäni alkoi soida Blondien ”One way or another” –kappale, jonka rytmistä sain juoksuun sopivan askeltiheyden ja vauhdin.

  • Varkauden Navitas-puolimaratonin reitti on sisältänyt jyrkän ylämäen paikallisen laskettelukeskuksen kohdalla. Ensimmäisellä kerralla mäen kohdalla mp3-soittimeni shuffle-toiminto arpoi soittoon Nightwishin version ”Over the hills and far away” –kappaleesta. Seuraavana vuonna samalla kohtaa vuoroon tuli Iron Maidenin ”Run to the hills”!

  • Sonata Arctican ”Victoria’s Secret” –kappaleen lyriikoista löytyy yksittäinen hyvin kannustava pätkä: ”Dancing on the path and singing now you got away, you can reach the goals that you have set from now on every day.” Sen kuullessa askel tuntuu aina erityisen kevyeltä ja lentävältä.

  • Ensimmäinen maratonini Jyväskylässä 2012 sisälsi kaikenlaisia sääoloja. Alussa aurinko lämmitti, puolivälissä kaatosade jätti vaatteet ja kengät läpimäriksi ja kilometri ennen maaliintuloa tuli räntää. Tällöin soittimesta kajahti The 69 Eyesin ”Never say die”, mikä tsemppasi pitämään tahdin loppuun asti.

  • Olen haka kuulemaan väärin kappaleiden sanoituksia, mutta onneksi en ole ainut. Nightwishin ”Wishmaster” kuuluu vakiokisasoittolistalleni, enkä voi kuulla sitä ilman pientä hymyä näiden lyriikoiden vuoksi (linkki Youtube-videoon.)

Miten sinulla, musiikinkäytölle liikunnassa kyllä vai ei?

P.S. Soilen blogissa löytyy raportti siitä, millaisiin treeneihin Tough Mudder -kisaajat ovat tällä viikolla päässeet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti